Vauvavyöhyketerapia | Vauvahieronta
Olisi mahtavaa, jos jokainen vauva saisi mahdollisuuden käydä vyöhyketerapiassa ainakin kerran, vaikkei mitään akuutteja vaivoja olisikaan. Pitkään ahtaassa kohdussa oleilu ja synnytys aiheuttavat lähes aina vauvoille oireiluja elämän alkutaipaleelle. Vastasyntyneen keho ei ole vielä täysin kehittynyt, ja uudet asiat kohdun ulkopuolella voivat myös aiheuttaa oireiluja vauvalle. Onneksi löytyy keinoja helpottaa vauvan oloa. Lempeän ja tehokkaan vyöhyketerapian avulla on mahdollista saada kohennusta vauvan hyvinvointiin nopeastikin.
Ennen vauvahierontaa ei tarvitse valmistautua millään tavalla. Vauvaa hoidetaan hetkeen sopivalla tavalla ja vauvaa kuunnellen. Itse vauvan vyöhyketerapiahoito kestää noin puoli tuntia, välillä lyhyemmän ja välillä pidemmän aikaa vauvan jaksamisen mukaan. Vyöhyketerapia onnistuu loistavasti vaikkapa hoitopöydällä, lattialla tai sylissä. Vauva voi myös syödä hoidon aikana.
Vauvat ovat ihanan vastaanottavaisia ja vyöhyketerapian avulla voidaan saada nopeastikin helpotusta oireiluihin. 3–5 kerran hoitojakso on yleensä paikallaan, mikäli oireita on enemmän tai ne ovat kestäneet pidempään.
Ensimmäiseen vyöhyketerapiahoitoon sisältyy alkukartoitus. Käyn vanhempien kanssa läpi kokonaisvaltaisesti senhetkisen tilanteen, jotta voin keskittyä juuri oikeiden heijasteiden hoitoon. Tällöin saadaan mahdollisimman tehokas apu oireisiin.
Hoidon aikana opastan, miten kotona voi tukea vauvan hyvinvointia vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan avulla ja annan käytännön vinkkejä arkeen.
Vauvojen yleisimpiä oireita, joihin on
saatu helpotusta vyöhyketerapiasta:
- refluksi/runsas pulauttelu
- vatsavaivat
- kehon kireydet
- levottomuus
- itkuisuus
- uniongelmat
Vyöhyketerapiasta helpotusta refluksiin, vatsavaivoihin ja kehon kireyksiin
Vauvan vatsavaivat ovat hyvin yleisiä ja niille on monia syitä. Pienillä vauvoilla suolisto on vielä kehittymätön ja monesti ajan kanssa vaivat helpottavat. ’’Aika helpottaa’’ -lause ei yleensä lohduta oireilevien vauvojen vanhempia, sillä vauvan kurjaa oloa on raskasta seurata vierestä.
Oman kokemukseni pohjalta olen huomannut, että vauvan vyöhyketerapian avulla on mahdollista saada tehokkaasti apua vauvan vatsavaivoihin ja sen kautta helpotusta vauvaperheen arkeen.
Vauvan pulauttelu on yleensä normaalia. Jos vauva selvästi kärsii pulauttelusta ja sitä on usein, voi kyse olla refluksista. Refluksi voi ilmetä mm. siten, että vauva ei siedä makuullaan oloa, ojentaa itseään kaarelle, itkee pulautteluja ja voi pulautella jopa tunteja syötön jälkeen.
Vauva voi oireilla myös silent refluksilla, jolloin ruoka seilaa edestakaisin ruokatorvessa ilman näkyviä pulautteluja. Silent refluksin havaitsee yleensä siitä, että vauva nieleskelee usein ja on yleensä tällöin tyytymätön.
Refluksioireinen vauva voi saada helpotusta oireisiin vyöhyketerapiasta, mutta vauva tarvitsee yleensä 3–5 kerran hoitojakson.
Pitkään ahtaassa kohdussa kasvaminen ja synnytys aiheuttavat hyvin usein vauvan kehoon kireyksiä.
Loppuraskaudessa vauvan niskaan kohdistuu erityisen kova paine, joka ilmenee syntymän jälkeen vauvan niskan jäykkyytenä.
Kehossa oleva kiertäjähermo eli vagushermo saa helposti osumaa synnytyksen aikana tai se voi olla pinteessä kohdussa olon jäljiltä. Vagushermo hermottaa ison osan sisäelimistä, joten sen pinteessä oleminen voi aiheuttaa mm. vatsavaivoja ja refluksia.
Suosittelen lämpimästi vauvallenne vauvavyöhyketerapiaa, mikäli huomaatte vauvan kehossa toispuoleisuutta tai kireyksiä.
Koliikki, itkuisuus, levottomuus ja uniongelmat ovat myös yleisiä syitä hakeutua vyöhyketerapiaan. Rentouttava vauvahieronta rauhoittaa vauvan hermostoa ja sen avulla on mahdollista rauhoittaa ja tukea vauvan unta.
Varaa aika vyöhyketerapiaan
Tutkimustietoa vyöhyketerapiasta
Pilottitutkimuksessa ”Vyöhyketerapian käyttö koliikkivauvojen hoidossa” on saatu hienoja tuloksia liittyen vauvojen koliikin helpottamiseen vyöhyketerapian avulla. Tarkoituksena oli kartoittaa vanhempien kokemuksia vyöhyketerapiasta vauvan koliikin aikana ja vyöhyketerapian vaikutuksia vauvan koliikkioireisiin sekä vanhempien kokemaan stressiin.
Tutkimuksen päätteeksi vanhemmat kertoivat, että 43 %:lla vauvoista koliikin oireet loppuivat kokonaan vyöhyketerapiahoitojen aikana ja lopuilla 57 %:lla vauvoista oireet jatkuivat, mutta yleensä lievempinä. Tutkimus on toteutettu yhteistyössä HUS:n, Metropolia AMK:n, Lohjan sairaalan, Lohjan kaupungin neuvoloiden ja Suomen Luonnonlääketieteellisen Keskusliiton kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Vatsavaivat, runsas pulauttelu, refluksi, kehon kireydet, koliikki, uniongelmat, levottomuus ja itkuisuus.
Pitkä ponnistusvaihe, erityisen nopea synnytys, tarjontavirhe, imukuppiavustus synnytyksessä, sektio ja kaulan tai kehon ympärille kiertynyt napanuora.
Ylempi mahaportin läppä voi olla vielä löysä, mikä voi lisätä pulauttelua. Kehon kireydet, epäsopiva D-vitamiini, lääkkeet, rokotukset tai imettävän äidin ruokavalio voivat myös altistaa refluksille.
Jos vauva on saanut rokotteista oireita, on hyvä odottaa ennen vyöhyketerapiaa muutama päivä tai kunnes vauva ei enää oireile. Rotavirusrokotteen jälkeen oireet ovat voimakkaimmillaan 5-7 vrk jälkeen ja olisi hyvä pitää parin viikon tauko vyöhyketerapiasta. On siis tärkeää, että vauvan pieni keho saa rauhassa palautua rokotusten aiheuttamista oireista ennen vyöhyketerapiaa.
Yleisimpiä syitä ovat mm. kehittymätön suolisto, epäsopiva D-vitamiini, lääkeaineet, rokotukset, syödessä ilman nieleminen, allergiat ja kehon kireydet.
Mikäli vauvalla ei ole oireita, hyvä ikä tulla vyöhyketerapiaan on noin puolentoista kuukauden ikäisenä. Jos vauvalla on oireita, suosittelen vyöhyketerapiaa mahdollisimman pian oireiden alkamisesta, jotteivät oireet pääsisi kroonistumaan.
On hyvin yksilöllistä, miten vauvat reagoivat vyöhyketerapiahoitoon. Osa vauvoista voi paremmin jo ensimmäisen kerran jälkeen ja osa tarvitsee useamman hoitokerran. Yleensä jos vauvalla on runsaasti oireita tai ne ovat kestäneet pidempään, olisi hyvä varautua 3–6 hoitokertaan.
On hyvin yleistä, että vauvat ovat normaalia nälkäisempiä ja väsyneempiä vyöhyketerapian jälkeen. Osa vauvoista on tyytyväisempiä ja osalla saattaa nousta oireita pintaan, jolloin vauva voi olla tyytymättömämpi.